Miksi presidentti Tarja Halonen ja UM eivät tue itsenäisen Kurdistan valtion syntyä Iranin, Irakin ja Turkin alueille?Eikö riitä ns. "munaa" kuin miehittäjä-Ryssän, muslimi- ja Mustan Afrikan (kielipoliisithan eivät suvaitse että sanottaisiin: "neekeri") invaasion rahoittamiseen Suomeen?
Itsenäinen Kurdistan valtio ratkaisisi monta ongelmaa. Suomen ja EU:n pitää tukea itsenäisen Kurdistanin valtion syntyä Lähi-Itään
Suomi suomalaisille, Kurdistan kurdeille
http://www.kavkaz.fi look at more
Kavkaz.fi pj. Seppo Lehto Tampere
Tampere tunnetuksi luovista ajatuksistaan mm. vierasperäisten rasismin vastustamisestaan ja Mohammad pilakuvakilpailun tukemisestaan:
http://tampere-tunnetuksi.blogspot.com
Profeetta Muhammed ja islam-pilakuvakilpailun saldoa Suomessa
http://www.muhammed-caricatures.blogspot.com/
Islamisteille ei pidä suojaa EU:sta uutta kasvualustaa. Heillä on elintilaa nykyisillä alueillaan, pysykööt siellä
-------------------------
Haave itsenäisestä Kurdistan valtiosta oli toteutua 1920-luvulla armenilaisten joukkotuhonnan ja kansanmurhan raivattua tilaa kurdeille
Julkaistu 25.10.2007, klo 16.24 (päivitetty 26.10.2007, klo 10.30)
Kurdistanin vuoret nousevat kilometrien korkeuteen, Ararat yli viiteen
Osmanien eli ottomaanien valtakunnan hajoaminen nykyvaltioiksi ensimmäisen maailmansodan jälkeen herätti toiveita Kurdistanin valtiosta alueella, jota kurdit olivat asuttaneet omanaan tuhansien vuosien ajan.Britannia ehdotti Sevres'n rauhansopimuksessa vuonna 1920, että Irakin, Iranin ja Kuwaitin lisäksi myös Kurdistan saisi itsenäisyyden. Ajatus sisältyi myös Yhdysvaltain presidentin Woodrow Wilsonin rauhanohjelmaan. Iranille, Irakille ja etenkään Turkille se ei kuitenkaan sopinut. Viime kädessä myös Britannia piti tärkeimpänä hyviä suhteita Turkin monarkian syrjäyttäneeseen Kemal Atatürkiin.
Turkki yritti pyyhkiä pois kurdien nimenkin kutsumalla heitä "idän vuoristoturkkilaisiksi" ja julistamalla kurdikielen puhumisen laittomaksi julkisilla paikoilla. Samalla kiellettiin muun muassa kansanmusiikki ja perinneasujen käyttäminen kaupungeissa, jonne kurdeja patistettiin muuttamaan vähemmistön hajauttamiseksi. Kurdit kapinoivat, mutta kapinalliset kukistettiin armotta.
Toisen maailmansodan jälkeen Turkin kurdipolitiikka lauhtui hieman ja kurdit saivat muun muassa käyttää omaa kieltään opinnoissaan, mutta 1970- ja 1980-lukujen sotilasvallankaappausten jälkeen kurdikulttuuri joutui uudelleen keskushallinnon rautanyrkkiin. EU:n painostuksesta kulttuuripolitiikkaa on viime aikoina hieman lievennetty muun muassa sallimalla joitakin kurdinkielisiä televisio-ohjelmia. Silti tänäkään päivänä Turkki ei tunnusta kurdeja omaksi kansanryhmäkseen.
Kurdistan on puolentoista Suomen kokoinen
Myös Iranissa kurdit ovat olleet vähävaltaisia hallituksista riippumatta. Neuvostoliiton tukemana osaan Iranin Kurdistania perustettiin toisen maailmansodan jälkeen kyllä kurdivaltio, mutta se hajotettiin vajaan vuoden kuluttua, kun neuvostojoukot olivat poistuneet. 1950-luvulla shaahi muun muassa kielsi kurdeja käyttämästä kieltään, ja islamistivallankumouksen jälkeen ajatollah Khomeini julisti pyhän sodan kapinallisia kurdeja vastaan. Kymmeniä tuhansia kurdeja kuoli.
Saddam Hussein oli kurdeille armoton
Nykyisin kurdikulttuuri on Iranissa sallittua, mutta itsehallinto- ja muut poliittiset haaveet kiellettyjä. Syyriassa puolestaan pyritään edelleen kitkemään myös kulttuuri monilla tavoin: viranomaiset saattavat kieltäytyä rekisteröimästä lapsen kurdinimeä, paikannimiä on vaihdettu arabiankielisiin, ja kurdinkielisen kirjallisuuden painaminen on kielletty.
Eniten lupaavia aikoja, mutta myös paljon väkivaltaa ja sortoa, on mahtunut Irakin kurdien historiaan. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen kurdien liikkumavara oli Irakissa suurempi kuin muualla Kurdistanissa, joten kurdikulttuurin painopiste siirtyi sinne. Isoja konflikteja valtaväestön ja Irakin välille ei syntynyt ennen 1960-luvun sortovuosia.
Saddam Hussein nojaa poskeensa syytettyjen aitiossa
Saddam kuuntelee syytteitä oikeudessa
Saddam Husseinin valtaannousu aloitti Irakin kurdien historian synkimmän jakson. Sen aikana arvioidaan tapetun jopa yli
Syrjäyttämisensä jälkeen Saddam olisi joutunut vastaamaan kurdimurhia koskeneeseen syytteeseen, josta uhkasi kuolemanrangaistus, ellei häntä olisi jo hirtetty toisen tuomion vuoksi.
Nykyisin kurdialue on Irakin vakainta ja turvallisinta. Sen rauhaa vartiomassa on vain pari sataa Yhdysvaltain sotilasta; muualla Irakissa ulkomaisia sotilaita on lähes 180 000. Taloudellista tulevaisuutta rakennetaan Kurdistanin mittaville öljy- ja mineraalirikkauksille. Niiden poliittistakaan merkitystä ei voi unohtaa myöskään kurdikysymyksessä. Tulevaisuudessa ehkä jopa öljyäkin enemmän painaa se, että Kurdistanissa on runsaasti makeaa vettä.
Irakin kurdien pääkaupungissa Arbilissa asuttiin jo 4 200 vuotta sitten
Mitä kurdit sitten tulevaisuudelta odottavat? Turkin puoleisessa Kurdistanissa on vaikea mennä tekemään päteviä mielipidekyselyjä siitä, kuinka moni haluaisi alueelleen autonomian tai itsenäisyyden tai jopa kannattaa PKK:n aseellista toimintaa. Monien alueella liikkuneiden toimittajien näppituntuma tuntuu olevan, että suurimmalle osalle riittäisi ainakin nyt, jos he saisivat elää vapaasti kurdeina Turkissa ja heidän asuinseutujensa köyhyys helpottuisi. Aseelliselle toiminnalle ei tunnu löytyvän kannatusta.
Irakin kurdit autonomiasta itsenäisyyteen?
Irakissa kurdien kaksi suurta puoluetta ovat rajanneet vaatimuksensa laajaan itsehallintoon. Kurdistanin kansanäänestysliikkeen mukaan niiden politiikkaa ei kuitenkaan vastaa kansan tahtoa. Ryhmä pystytti vuoden 2005 vaalien yhteydessä äänestyshuoneistojen kylkeen omat telttansa, joissa järjestettiin epävirallinen kansanäänestys itsenäistymisestä.
Ryhmän mukaan tulos oli murskaavan selvä: 99,5 prosenttia kannatti itsenäisyyttä. Vaikka luku olisi liioiteltu, suunnasta kertoo myös YK:lle samoihin aikoihin lähetetty vetoomus. Sen allekirjoittaneet yli 1,7 miljoonaa Irakin kurdia toivoivat, että itsenäistymisestä järjestettäisiin virallinen kansanäänestys.
Anniina Wallius, YLE Uutiset
-----------------
http://pro-kurdistan.blogspot.fi/
---------------
